keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

X-Wing miniatures game

Fantasy Flight Gamesin mainio Star Wars maailmaan sijoittuva avaruuslentelypeli. Uusin rahan kaatokuoppani.

Pelissä siis lennellään Galaktisen Imperiumin tai Kapinallisliiton leivissä ja räiskitään alas jokaiselle tuttuja TIE hävittäjiä tai X-siipisiä. Pelin mekaniikka on tutun ympäristön lisäksi aivan mahtava. Koko pelinsydän on tässä:




Otetaan hitusen takapakkia ja lähdetään alusta. Peli siis koostuu yhdistetyistä pilotti- ja aluskorteista. Pilotteja löytyy nimettömistä harjoitusmaaleista nimekkäisiin - aina Luke Skywalkeriin ja Darth Vaderiin asti. Lisää tehdään ja tulee jatkuvasti. Aluksia ja pilottia voi puustata pisterajojen sisällä lisäkorteilla joilla saa esim. X-Wingin takapenkille R2-D2:n suojia regeneroimaan.

Kun joukot ovat galaksin laidalla tyhjiössä kyttäämässä. Otetaan kouraan yllä oleva diali tai valitsinkiekko. Kyseiseen kiekkoon on ahdettu koko lentohärvelin lentoradat. Vääntelet kiekon haluttuun manööveriin ja lätkäiset kiekon alaspäin koneen viereen. Manööverit vain omassa mielessään pilotit sitten liikkuvat kukin vuorollaan toistensa aikeista tietämättä. Tarvitaan siis arviontikykyä ja taktista silmää ihan kivasti. Manööverit mitataan jokaiselle räätälöidyllä mitalla vasta, kun vuorot alkavat. Ennen ei saa mittatikkua heiluttaa. Yllättävää, mutta tuo veivattava valitsin tuo peliin oikeaa dogfight fiilistä ja lisää taidon merkitystä tuurin kustannuksella. Viimeisimmässä pelissä lensin pakoon, minkä kerkisin, Vaderiä - siinä onnistumatta. TIE Advanced seurasi siihen tappiin asti perskärpäsenä kunnes X-Wing pamahti palasiksi.

Pilotit voivat lisäksi tehdä jonkin Actionin, esim. keskittyä väistöön, hakea maalinlukituksen jne. Siis se toiseksi tärkein taktinen ulottuvuus koko pelissä. Harkittu action voi muuttaa koko pelin ja tuo syvyyttä sekä vaihtelua peleihin.

Sitten räiskitään ja vuoro alkaa uudestaan. Yksinkertaista ja kaunista.

Millä alkuun X-wingin osalta?


Aloitukseksi kannattaa hommata kaksi Core Settiä suoriltaan. Kahdella Corella saat jo hyvän alun aluksia, tupla mitat ja noppia tarpeeksi. Samalla säästät muutaman roposen.

Pelin tokenit (pahviset merkit mm. suojakilville, actioneille jne.) kannattaa lakata tai suojata jollain muulla tavoin. Kortit omiin suojapusseihin: pienet 41 x 63 mm ja isot 66 x 91 mm. Kestävät varmaan muutenkin, mutta esim. itse olen sellainen rasvasormi, että en kaipaa margariinia leivälle, jos syön ilman hanskoja. Pelin sydän kannattaa myös suojata. Eli valitsimen reunoihin lakkaa ja itse laitan kitkaa pienentämään väliin palasen korteille tarkoitettua suojamuovia. Mitat kiekolle saat kätevästi kehikoista joista kiekot irroitat. Tarvitaan vain kynä ja sakset:



Itse alukset toimitetaan valmiiksi maalattuina kelvolliseen pelipöytätasoon eli kynnys on matala ja jokainen taistelu käydään aina maalatuilla, mikä sinällään vähentään omia angstejani kummasti (en voi sietää maalattomilla pelaamista).

Uudelleen maalauskin sujuu. Jotkut poistavat vanhat maalit eli sen pitäisi onnistua, mutta itse käytin niitä pohjaväreinä antamaan syvyyden maalipinnalle. Saanen esitellä geneerisen X-Wingin muodonmuutoksen yksilöksi nimeltään Red Three: Biggs Darklighter!




Keisarillinen vastine ja galaktisen sodan yleistyökalu TIE Fighter puikoissa Black Squadronin "Mauler" Mithel:




ps. Hommasin uuden kameran. En muuten kironnut kuvatessa ollenkaan. Ihan pikkusen vekkulia kuvata vehkeellä jonka kennosta löytyy valoherkkyyttä myös sisällä kuvaamiseen ja puhtautta. Ei pahemmin rahinoita ja rutinoita. Käykäähän kivijalkapuljuissa, sillä Sony DSC-RX100 on poistumassa valikoimasta. Antavat kivasti alennusta. Sain omani suojalaatikolla useamman kympin alle vertaa.fi yms. sivujen alimmasta hinnasta.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Battletroops "sotilashenkilö" -lyijy/hiilipiirros

Eilinen vierähti muksun pitkän syljen päivässä eli vieraana oli oksennustauti. Omaa norjanoppituntia odotellessa ja uusia lattia "laattoja" korjatessa pois tuli väännettyä vanhan luonnoksen (ajalta jolloin tein tätä) päälle "värit". Joulukuun jälkeen ei lyijykynää ole tullut näpeissä pidettyä eli paperi keräsi pölyä tähän asti.

Mittasuhteisiin voisi taas kiinnittää enemmän huomiota. Itseäni eniten häiritsee tuo pitkänaamaisuus. Oli tarkoituskin, mutta meni liiallisuuksiin. Silmät saisi olla silmän tai puolikkaan verran alempana. Käsien asentoa ja käsivarsien asentoa voisi viilata, varmaan loputtomiin. Jalkojen osaltakin olisi sanottavaa. Toisaalta oksentajan hoitorumpan välissä ihan jees tuhrustus. Siis teko fiilikseltä, jälki on asia erikseen. Jollain sitä tarvi pahimmat turhaumat poistaa, kun osa yrjöistä lensi lattian ja sohvan lisäksi päälleni.

Töhräys on lyijykynää (täytekynä 0,5mm) ja aitoa hiiltä. Aitoja hiiliä en ole käyttänyt 15 vuoteen. Siis niitä jotka eivät ole puukuoren sisässä (miksi niitä sitten sanotaankaan) vaan ovat puhdasta tavaraa suoraa pesästä poimittuna (=kaupan hyllyltä).





Työstön aikana hermoja kiristi: Kaapo ja kutsuhuudot...

Kirjoituksen aikana: nuoremman ja taidokkaamman taiteilijan loputon papatus väriliituilun ohessa. Oksennustauti on tiessään - hyvä niin.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Kootut töherrykset...

...posti kuuluu sarjaan: ei ehkä kannattaisi kääntää veistä omassa haavassa. Vuosia kestänyt henkinen tauko yritti katketa 2012 joulusta viime jouluun, mutta siihen se sitten jäi. Pitäisi hakea taas motivaatiota töhrätä lisää, mutta mistähän moista saisi hommattua?

Kaksi lyijykynä tekelettä oli menossa yhteen ulkopuoliseen peliprojektiin, joka oli syynä motivaation nousuun, mutta projektin hautauduttua meni omat motivaatiokin. Pärstät taas oli ajatus ujuttaa omiin B-tech peleihin Mechwarrior naamoiksi. Abel Karmakia lukuun ottamatta värilliset tekeleet ovat noin 5 x 7 cm koko luokkaa ja maalattu puhtaasti miniatyyrivärein paperille. Olisihan niistä varmaan saanut enemmän irti jos olisi tehnyt isommaksi. Paino taas sanalla oli. Konditionaali kiusaa tekemisiäni. Taidon puutteesta ja sen vähäisenkin ruosteesta puhumattakaan.










Itsesäälissä rypemisen kunniaksi Woods of Ypres IV ja V

edit: Woodsin huonoja puolia, inspiraatio palasi :)

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Puoli ryhmää Battletroopsiin ja uutta maastoa

En sitten malttanut. Valoa on vihdoin Naurishaudan täydeltä, niin miksi sitä ei hyödynnä? Tässä se nyt on, mitä on valmiina uudesta alustasta ja Battletroopsin joukkueesta: puoliryhmä kulkuneuvolla ja 30 x 30 cm maastopalanen.

Tuosta nyt näkee parhaiten miten hyvin tuo tee-se-itse nappini menee noiden alkuperäisten kanssa. Omasta mielestäni ihan hyvin istuu saman ryhmän kelkkaan. Vaikka sotajauhelihat eivät alustan puolesta istukkaan maastoonsa.

Taustalla on janttereiden kuljetuskalustoa eli perinteinen APC. APC:n tekoprosessista oli vanhassa blogissa jo juttua. Ehkä sen voisi päivittää suomeksi tännekin. Masiina on siis pahvista, muutamasta miljoonalaatikon osasta ja epoksimassoista koottu. Kaksi on työn alla. Pitäähän koko joukkue saada motorisoitua!

Wanha 1990 - 1994 tehty leko-pienoismalli uudelleen käyttettynä, työstettynä, maalattuna ja alasammuttuna. Ihmistaimena halusin aina tehdä alasammutun koneen, mutta mammanpojan rohkeus petti. Olisi vain tullut valitusta kalliin sarjan pilaamisesta ja seuraavaa ei sitten olisi tarvinnut odottaa. Ankeaa. Onneksi napanuora on katkennut kolmenkympin rikkouduttua.

Pöydän ideana olisi saada aikaiseksi viereisen kuvan kaltainen, liian monesta Westernistä tuttu, aavikkonäkymä kuolleine heinineen ja mahdollisine pikku dyyneineen. Pöytä on tarkoitus jakaa niin, että toinen puoli on aavikkoa ja toinen kaupunkia. Kaupunki laatat taas voidaan "jatkaa" toiselta puolelta vähän rehevämmällä maastolla. Kaupunki tulee olemaan kiinteillä kivi / asfaltti kaduilla ja irtotaloilla varustettu eli mitään puhdasta lehmipoika tanteretta ei ole tarkoitus vääntää.

Verrokkina vanha 6 milliin skaalattu pöytäni.

Palat ovat tässä aidot jalka kertaa jalka. Muuta aitoa ei sitten löydykkään. Sahaus on mennyt päin hanuria. Palojen yhteensovitus oli kipua. Onneksi eräs armollinen sielu nouti pois koko rävellyksen eli ei ole enää oma huolenaiheeni. Bruaahahaa.

6 mm talot säästin. Luultavasti, tai ainakin niin olen suunnitellut, toimivat valmistuvalla alustallakin. Battletech voi siis jatkua. Edelliseen lauseeseen sisältyy ironiaa, jota on hyvä avata. En ole pelannut B-tech pelejä kohta kuuteen vuoteen. Saati muitakaan. Periferialle muuttamisen iloja, että harrasteet eivät vie enää aikaa itsesäälissä märehtimiseltä.

Ei, vais. X-wing pelejä on nyt takana pari ja ehkä siitä seuraavaksi.


Taustameteli: liikenteen melu avonaisesta terassin ovesta. Hitto, että on kuuma...

torstai 5. kesäkuuta 2014

Tee-Se-Itse miniatyyri: Battletroops "sotilashenkilö" valmis!

Tämän vuoden hikisin urakka. Ei siksi, että fysiikka olisi ollut kovilla vaan henkinen kestävyys kävi kuilunpartaalla. Lähtökohtahan oli yksinkertaisesti se, että Battletroops miniatyyrivalikoimaan ei kuulu yhtään Steinerin jalkaväen feminiinistä edustajaa, vaikka kuvitus ja taustatarinat pursuavat nätimmän sukupuolen sotureita. Ei sillä, että tästäkään nyt naista tunnistaa, mutta olkoon Hulda sitten kunnon Hulda.

 Reppu on Instant Moldilla röyhkeästi kopioitu. Ase on kuten sokeampikin näkee lyijyä eli anastettu Steiner Laser Platoonin paketista. Muutenhan tuo on rautalankamalli ja päällä vihreää lihaa.

Jouduin hitusen veistelemään ylimääräisiä pois jaloista, kun nakkisormisena tein niistä ihan vietävän läskit. Pahimmat veiston jäljet yritin peittää Citadelin nestemäisellä "greenstuffilla". Tässä olikin se helpoin ja leppoisin osuus.


Maalaus. Hele-vetin maalaus. En ole viimeiseen viiteen vuoteen kehittynyt yhtään. Sain tuntien tuskalla valmista ja vedin mattalakan pintaa. Jälki oli. No miltähän se jäinen turska näyttää. Koko hemmetin nappi oli valkoisen sonnan peitossa! Sekoitin kyllä ranteeni ruvelle, mutta silti! Ja eikun uudelleen suti kouraan ja vetoja päälle. Onneksi tosiaan maalaan melkein vedellä eli vanhojen maalien poistamiseen ei tarvinnut lähteä. En nimittäin tiedä kestääkö Greenstuff maalin poistamista?

Siinä se nyt seisoo. Yritys oli tehdä mahdollisimman realistisen näköinen eli ei mitään jättikouraista daisari-monsteria. Onneksi tällä kertaa oli valoa hajoavalle kamerallani ja nappi näyttää aika siltä miltä se luonnossakin. Ei ehkä huonoin maalaukseni, mutta ei varmaan parhainkaan. Vähän tekisi mieli laittaa työ-kesken leima niskaan. Mutta näitä pitäisi tehdä joukkueen verran eli yhteen namiskaan ei ihmisikää kannata käyttää, jos se siihen joukkueeseen sitten uppoaakin.

Vähän tuli tyrittyä mittasuhteiden kanssa. Naikkonen on 28mm korkuinen, vaikka Battletroopsin henkilöstö on 25mm. Rappuaskeleella figuuri saatiin oikean pituiseksi. Onhan niitä pari metrisiä leidejäkin joten - aivan sama!


Nyt kun kuvaa katsoo, niin takaa pitäisi saappaan ja lahkeen värisävy eroa tuoda paremmin esiin. Luonnossa vähän parempi, mutta silti tekosyy. Kuva kulmakin on huono eli jalkojen mittasuhteita kannattaa verrata etukuvaan.

Alustaan tulee vielä jotain härpäkettä, mitä nyt likaisilla 31. vuosisadan kaduilla tuolla jossain saattaa olla, mutta teen ne sitten koko joukkueelle tai ainakin ryhmälle samalla kertaa. Alustan kiekko on perinteinen tuuman levyinen pyöreä kiekko. Tuttu mm. 40K:sta.

Mitäs sitten? Pitäisi maalata lisää nappeja. Eikä pelkästään siksi, että saisi valmista, mutta vanhat lyijyllä täytetyt aarteet eivät oikein tykkää olla ilman kanssa tekemisissä.






Tausta meteli tekstille: End Of Green: Last Night on Earth ja Burzum: Filosofem (joka jäi taas kesken, ihan jees levy, mutta masterointi(?) vain ei nappaa...

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

R.I.P H. R. Giger

Hitto,

huomasin vasta nyt, mutta yksi ehdoton suosikeistani uudemman taiteen saralta on poistunut kuviosta. Hans Rudolf "Ruedi" Giger on siis kuollut. Gigerin kotisivut.






Miehen omintakeinen ja helvetillisen pelottava tyyli luulisi olevan jokaiselle scifistille tuttu ainakin Alien -elokuvan avaruusmörön - xenomorphin osalta. Painajainen joka on elänyt Gigerin unissa jo ennen kuin Ridley Scott aloitti Alien -leffan vääntämisen, siis Necronom IV:

 


Pitää varmaan katsoa koko Alien saaga läpi patun muistoksi... 


torstai 8. toukokuuta 2014

Veistohistoria alias scupltin history

Että vihankaan sanaa sculpting, kun muu teksti on suomea. Veistäminen tai muovailu voisi kuulostaa paremmalta?

Lupasin itselleni, että katson vain eteenpäin, mutta minkäs teet. Päätin sitten kaivaa kaikki muinaiset tekeleet kuvaus "studioon" ja haastaa Tab 3:n raetinkameran kuvaus sessioon.

Lähdetään alusta. Tylsänä hetkenä joskus 2000 luvun alussa oli greenstuff, tyhjä Warhammer Fantasy Battlen alusta ja finninaamainen säätäjä. Syntyi Vampire Count armeijaan necromancer / zombi.


Kaveri on melkoinen viritelmä. ja juuri yhtä loistava kuin kuvista voi päätellä. Ulkomuodostaan huolimatta on kerännyt mainetta loitsujen ruvelle heitossa aina 6 editioon asti. Faban jälkeen ikikuollut pääsi Mordheimin Undead porukkaan dregiksi.

Oikeastaan tämä nappi aloitti ihan uuden aikakauden koko pelailussani - nimittäin pelien vähentymisen. Itse kikkailu rupesi kiinnostamaan enemmän kuin nopan pyöritys ja aloin opettelmaan maalaamaan enemmän kuin perusvärit. Samalla aukesi muokkaamisen jalo maailma ja sillä tiellä ollaan. Yksikään armeija ei ota valmistuakseen taiston kentille.

Tämän jälkeen tein jotain yksittäisiä greenstuff viritelmiä, mutta kokoan tähän postiin vain ne joihin on tehty pärstä ja mielellään ihan koko muukin nappi epoksimassoista. Kuten alla olevan Mordheim noidanmetsästäjän pärstän.



Yksittäisten nappien lisäksi teemalla "neito pulassa" Lahmia -listainen VC-armeijani sai alustoihinsa lisää koristeita. Viereinen bretti-zombi-deadknight on ratsukkojen musikantti. Krm... aavistuksen sovinistista, mutta kyllähän se instrumetti raikaa kun luisevalla kouralla räiväsee persposkille. Itse malli on melkoinen lady Gaga. Muistaakseni tein päästä aluksi vieläkin suuremman kuin se nyt on. Nenä jääkön mainitsematta.

Vuorossa epäkuolleiden armeija kenukin ratsu eli zombilohari lounaansa kanssa. VC -armeijan kanssa mopedi karkasi kyllä pahasti keulimaan eikä ole kymmenessä vuodessa tullut valmista, kun joka asia pitäisi saada muokattua.

Vuosien varrella varastointi on ollut vielä huolimatonta. Joku rahanahne persaukinen on vielä myynytkin osan napeista eli saa nähdä lähteekö koko hoito vielä myyntiin. Ei vaan raaskisi myydä alta lipan. Tunteja on mennyt ja joku kumma kiintymys näihin on tullut, kun olen kaikki muut armeijat laittanut realisointiin Faban osalta.

Tässä välissä oli kuviossa vielä Dark Elves joukotkin - witch elf painotuksella. Yllätys. Seuraava tekele oli tulossa Verikulhon raaka-aineeksi mini-dioraamana seisomaan paaluun köytettynä kulhon vierelle. Joku voisi tätä pitää jo härskinä, mutta niin on kaikki klassisentaiteen anatomia harjoituksetkin. Puhumattakaan alkuaikojen GW:n ja kumppaneiden kidutuskammio miniatyyreistä.


Saanen siis esitelle: kosteusvoide! Pärstä on onnistunut omasta mielestäni ihan kohtuudella ollakseen 28mm ja melko hyvin skaalaan sopiva. Itse anatomiassa jalat heittää tai sitten esikuva on perinteinen persjalkainen. Piirtämisessä ja myös figun vääntämisessä ongelma on, että tietyt normaalijakaumasta poikkeavat muodot menevät nopeasti karikatyyrin puolelle. Ainakin harrastelijan tekemänä.Kyseisen napin selkäpuolelta saa irti paremmin tuon jalkojen ja selän epäsuhdan. Kuvakulma on toki liioitteleva, mutta kyllähän tuo Jouko Aholaa muistuttaa. Jokainen saa päättää kumpaa julkisuuden Jokkea tarkoitetaan.

Jalkojen asento on myös melkoisen keturallaan. Ehkä maalauksen loppuun saattamisella ja alustan tekemisellä saisi tuon pelastettua, mutta tiedä sitten riittääkö mielenkiinto.

Tämä on tehty varmaan jossain 2005 paikkeilla.


Vampit saavat jatkoa noin vuonna 2008. Kypsyin jossain vaiheessa tarjolla olevien vampyyrien luisevaan ja alushuosuja esittelevään ulkomuotoon. Joten taas lähdettiin kääntämään veistä haavassa greenstuffin sijasta ja viskottiin Milliputia haavoihin. Hame ja isommat muodot on tehty Milliputista. Loput perinteistä greenstuffailua.

Naama sopisi punaisten lyhtyjen alle dragqueen hengessä. Maalauksessa tupsahti vielä kierot silmätkin. Ahh...

Selkäpuoli on taas niitä "olen jopa tyytyväinen" akselin tuotteita. Jos unohtaa, että hiukset näyttää sontaisilta aivoilta. Tai oikeastaan Terror from Deep -pelin aivomöröltä joka tulee ja pöyhii agentit zombeiksi, jotka taasen räjähtävät aivomöröiksi. Puistatus.









2010 -luvulle!

 

Pari vuotta sitten heräsi taas into tehdä jotain alusta loppuun asti ja tuloksena oli kääpiön ja puolituisen rakkauden hedelmä. Mordheim kokki-tiedustelijani. Nuppini oli taas vaalean punaisen elefantin perssuolessa, kun tein rautalankamallia figuurille. Nappi on päätään liian pitkä ollakseen puolituinen.

Onneksi Mortikka antaa tilaa omalla nöyhtälle eli tietenkin mr. Coo(c)k on rotujenvälisen hellyyden ja solunvaihdon tulos. Ehkä aavistuksen v-käyrä kävi tähdissä kun huomasin tilanteen. Tietenkin nappi oli jo valmis.

Keräsin luuni ja kastoin siveltimet Vallejon maaleihin. Tulos miellytti silmää.Yritin samalla tehdä tila-valo-efektiä nappiin. Eli selkä puoli on huomattavasti vaisummilla korostuksilla ja värit ovat epäpuhtaita. Tiedä sitten toimiiko. En osaa edes itse päättää.

Uusinta uutta on Battletechiin väännössä ollut 25 mm Steinerin sotilas. Taustajuoni ja kuvitus ovat pullollaan feminiini-germaaneja vuodelle 3000+, mutta jostain syystä 80 - 90 -lukujen taitteessa tehtyihin lyijy figuureihin ei ollut ikuistunut yhtään. Lähdin siis itse tekemään.

Tyrin itse ja lakka tyri lisää. En voi käsittää, mikä menee vituralleen, kun mattalakasta jäi toistamiseen hento valkoinen paska figun pintaan ja uudestaan maalaamaan! Onneksi olen vesiväreilijä ja onnistuin ehkä pelastamaan jotain. Uudelleen maalaus on vielä kesken eli namiskasta tulee lisää kuvaa tulevaisuudessa höpinän kera.






Tausta mölinää itämailta:  Orphaned Land - Mabool: The Story of the Three Sons of Seven


edit: 6.8.2014 napit kuvattu uuden kameran lumoissa uudelleen :)