lauantai 31. lokakuuta 2015

12 nappia kuukaudessa haaste

Pitkästä aikaa taas heräsi inspis tehdä jotain. Syynä kotimainen figuurifoorumi Sotavasara ja tarkkemmin ottaen (KISA) Sotun Marrasmaalaus. "Kisan" ydin on tehdä kolme figuuria per viikko järjestäjän antamalla teemalla. Kuun lopussa pitäisi olla valmiina 12 nappia neljällä eri teemalla.

Melkoinen urakka. Ottaen huomioon, että ei kuukausiin ole tullut tehtyä mitään. Ylipäätään 12 nappia per kuunkierto on mulle urakka!! Tulen juhlimaan, jos saan edes kolme täysin valmista yksilöä hyllyyn 1.12.2015.

Pidemmittä puheitta asian ytimeen. Nämä Ral Parthan kaunokaiset pitäisi maalata:

Vasemmalla ylhäällä 1. ryhmä Battletroops Steiner Laser Platoon kahden ilmeen ihmeet. Vasemmalla alhaalla Ral Parthan Ninja Boxin katana kaverit. Toinen taka porukka sekalainen fantasia kokoelma naikkosia ja viimeiseksi Cyberpunkia ja random hoitsu (en suoraan muista mistä laatikosta).

Suurin ongelma on, että alustoja ei ole tehty kaikille ja joudun ne vääntämään ennen itse maalausurakkaa. Ehkä vähän turhan yksityiskohtaisia kokonaisuudessaan eli joudun säätämään turhaksi asti ja kulutan taas aikani vasemman silmän viilaamiseen ja muu nappi jää ö-luokan pohjamaaleihin.

Go go...

tiistai 4. elokuuta 2015

Mordheim Witch Hunter Band Brotherhood of Feuermacher

Kesä alkaa olla ohi ja helteet vasta edessä päin. Kovaa siivoilua omissa nurkissa ja löytyi taas kummitteleva ikuisuus projekti. Mortikan noidanmetsästäjä warband:


Noidanmetsästäjä Manfred Feuermacher, noidanmetsästäjä kapteeni herra Reinhard Feuermacher, pappi Platte, noidanmetsästäjä Knall the Loony, noidanmetsästäjä Helmut Feuermacher. Viimeisenä palkkalainen, kääpiön ja puolituisen rakkauden, hedelmä kokki-tiedustelija Bankert the Cook.

Alustat vielä puolitiessään ja tiimistä puuttuu hurtat ja hurttien kouluttaja ja jotain mikä jää nähtäväksi. Tuskin saan tätäkään tehtyä, kun ei näillä main oikein Mortikkaa ole pelailtu, mutta uusi toivon kipinä on heränny, saas siis nähdä?




Kirjoiteltu Conan: Battle in the Swamp, taustalla päristen. Joka bändin tietää allekirjoittanee sanan päristen :)

lauantai 9. toukokuuta 2015

Nysästä nyhtäisty kokonainen pelipöytä

Varmasti jokainen miniatyyripelaaja on kohdannut tilaongelman: taistelut vaatisivat leveämmän pöydän kuin saatavilla on. Oma ratkaisuni ikuiseen kapeutuun on seuraava: tilasin määrämittaan sahattuna ö-luokan kuusivanerista levyt, tein kiinnikkeet ja sudin mustaksi. Yksinkertaista, mutta toimivaa. Valmis 3 x 4 jalkainen lisäpöytä odottaa X-wing taistoja.



Toinen ongelma, mikä turhan usein tulee turnauksissakin vastaan on jatkolevyjen länttääminen pöydille ilman, että niitä kiinnitetään. Hyvin simppeli puristin / lukko syntyy jämäpuusta poran ja sahan kanssa. Puristimia tarvitset kaksi, yksi kummallekin puolen piisaa ja lisälevy ei heilu eikä keiku, kun siihen nojaillaan.



Siipimutterilla puristimen saa aukaistua ja kiristettyä helposti. Omat puristimeni jäivät vähän turhan ohuiksi. Määrämittasin keittiön kannen paksuuden, mutta testiversion jälkeen tuli sanomista. Raakapuinen vaneri naarmutti keittiönpöytää. Jouduin laittamaan lisälevyn pohjaan pehmusteet, siksi puristin irvistää ja saattaa ajan kuluessa rikkoa itse levyn, kun pultti kääntyy puristimen mukana vinoon.





Muutama vinkki:

-12 mm kuusivanerilla on ehdoton minimi, muuten pöytäpinnan jatkeesta tulee liian hutera (kuusi on kevyt ja edullinen verrattuna esim. koivuun)
-pöydän alle huopapalat suojaamaan pöydän kantta (huopatollukat puristuksen kanssa junttaa lisälevyn tukevammin paikalleen eli kannattaa joka tapauksessa laittaa)
-mittaa keittiön yms. pöydän paksuus huupapalojen kanssa


Paljonko lysti kustansi? Levy ja sen määrämittaan sahaaminen maksoi 30 euroa. Hinta pitää sisällään toisen saman kokoisen levyn. Saan siis tuolla summalla käyttöön 4 x 6 jalkaisen pöydän, mikä riittänee kaikkiin inhimillisen kokoisiin kotipeleihin. Musta maali löytyi omasta takaa. Maalin kulutus saattoi olla noin 3-5 euron luokkaa sävytettynä. Puristimet syntyi jämäpuupaloista remontin yms. jäljiltä. Pultit ja mutterit maksoivat 3,99 €. Sähköä kului poraukseen häviävän vähän ja levyn nouto puutavaraliikkeestä kustansi kilometrikorvauksella (0,43*2,5=1,08€). Yhteensä siis 38,07 - 40,07 euroa. Ilmastovaikutuskin jäänee pieneksi, sidonhan kierrosta hiiltä vaneeriin. Tämä ei toki ota huomioon sitä hikoilun ja huohotuksen määrää, mitä pöydän ympärillä käytössä syntyy :)


Niin ja miten kävi testipelissä. Hävisin. Kuka käskee aina kahuuttamaan päin kiviä ja vielä jäämään niiden päälle! Mutta pääasia oli, että pöytä toimii!



torstai 2. huhtikuuta 2015

X-Wing turneilua



Tulipas pitkästä aikaa oikein piestyä noppaa. Paikallinen kivijalkapulju järjesti X-Wing kalabaliikin. Väkeä oli 4. Kuulostaa flopilta, mutta ei se sitä ollut. Toisilleen tuntemattomat autotallipelaajat kohtasivat ja mahdollisten vastustajien määrä vähintään tuplaantui koko seutukunnalla.

Omalta osaltani turnaus meni kuten yleensä. Ei mitenkään juhlallisesti. Kahdesta pelistä voitin toisen. Lähinnä siksi, että heitin vastoin todennäköisyyksiä varmaan kolmekymmentä väistöä Biggsille. Lista millä lentelin oli Wedge (Swarm Tactics), Biggs, Rookie ja Gold Squadron pilot (Ion Canonilla). Ajatus oli antaa Swarmilla Biggsille ja muille mahdollisuus ampua ensin ja häröillä Ionilla. En tainut päästä Swarmia käyttämään kertaakaan. En ainakaan toisessa pelissä vastaan tullutta Syndicate Thug listaa vastaan, kun voitin vielä initiativen. Toisin sanoen pisteiden haaskuuta. Muuten ihan peruskiva ja vanhanaikainen lista, joka tulee pienillä variaatoilla lentämään uudelleen.

Itsekehuskelen tässä omaa napaani siitä, että pidin kiinni turnauksiin osallistumisperiaatteestani. Aina itse maalatulla armeijalla! Aina!

Eihän X-Wingissä maalittomista tarvitsisi nipottaa, mutta on se vaan niin mukavaa lentää omat sudinnat koneen kyljessä. Eikä tarvitse miettiä kenen koneesta on kyse, jos ei joku ole saanut aikaan ihan identtistä jälkeä - kyseistä henkilöä pelkäisin.

Lisää pelejä ja kaluston hankintavaroja odotellessa.


Taustalla kirjoittelussa Behemoth - The Satanist, testikuuntelua. Tiedä sitten tykkäänkö. Ei ainakaan heti kättelyssä tullut mitään poissaolokohtausta ja wow-efektiä.


maanantai 2. maaliskuuta 2015

Flames of War? Kas siinä pulma!

Ikuisuusprojektien läpikäyntiä ja luopumisen tuskaa. Sitähän tämä taas on. Edellisessä kirjoituksessa päätin luopua viimeisestä Fantasy Battlen jäämistöstä. Osa napeista on jo vaihtanut omistajaa. Seuraavaksi on vuorossa Flames of War. Innostus kuivui kokoon, kun muuttotappion vuoksi pelipiiri kutistui puoleen - allekirjoittajaan.

Demotuskalustosta unelmoidessani hommasin neukkuja yhden komppanian verran. En saanut aloitettua kuin paria T-34:sta. Samaan aikaan väänsin remonttiylijäämästä laatikon pääarmeijalle eli suomalaiselle jääkäri / jalkaväki komppanialle.


Laatikkoon mahtuu juuri ja juuri yksi komppania, sen kevyt tuki, nopat ja mitta.


Neukut löin myyntiin jo aikaisemmin, mutta mitä ihmettä teen keskeneräiselle korpisoturi jäämistölle?



Edellä oleva kuva on julkaistu aikaisemmin muussa yhteydessä ja sen jälkeen olen saanut jatkettua alustojen tekoa. Silti kesken ja pahasti. Kannattaisiko jatkaa loppuun ja myydä kokonaisuutena vai pistää myyntiin keskeneräisenä. Ei näitä viitsisi pitää nurkissaan pyörimässä?!






perjantai 20. helmikuuta 2015

MYYNTIIN Fantasy Battlen Vampire Count jäämistö

Aikansa on masokisti, mutta nyt saa riittää. Olen kiduttanut itseäni loputtomilla: nyt teen tämän loppuun lausahduksilla. Figuurit ovat keränneet osumia monistuspaperilaatikossa tulematta valmiimmaksi jo reilun kymmenen vuotta. Ulkoilutin näitä vuosituhannen alussa Lahti Fanaticeissa saamassa pataansa ja ottamalla ainoat pisteensä maalauksessa. Kivaa oli, mutta ei musta turnauspelaajaa saanut aikaiseksi.

Vampire Count armeijani on oikeastaan täydellisin esimerkki siitä, miksi en saa mitään valmiiksi. Matkan varrella nälkä kasvaa ja on pakko tehdä sitä sun tätä pientä muokkausta ja vetää väriteema moneen kertaan uusiksi. Nyt on vihdoin tullut aika myydä lapsensa.

Myyn mielellään osasto kerralla eli mitä yksittäisessä kuvassa näkyy kerrallaan. Yksittäisiä nappeja kaupataan vain törkeillä hinnoilla. Ison köntän realisoin auliimmin. Osan kuten alusta loppuun tehdyt sankarit pitänen itselläni, ainakin toistaiseksi. Ja mitä on tarjolla:













keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Tilauksessa Space Hulk - 100 % tehty

Tehty.

Tyhjentävää.

Pahoittelut ei ole yhtään kuvaa koko setistä, mutta edeltävistä kirjoituksista saa irti kaiken tarvittavan. Mikä on harmillisempaa, on että ei tullut tajuttua ottaa kuvia testipelistä.

Muutama miete tilaustyöskentelystä.

EKA KOKONAAN MAALATTU ARMEIJA!! Kuulit kyllä. Olen harrastellut miniatyyrejä ja niihin luettavia pelejä noin vuodesta 1990. Kummasti aito ulkopuolinen deadline ja korvaus työstä motivoi miestä. Samalla sammutin 40K kipinän. Terminaattorit toki on lutuisia maalata, että ehkä sitä joskus.

Aluksi vähän hirvitti, että saako aikaiseksi tarpeeksi hyvää jälkeä, että kehtaa luovuttaa työnsä. Ottaen huomioon, että homma piti saada pakettiin vielä kohtuullisessa ajassa - kokonaan. En kuitenkaan työstäessä potenut mitään negatiivisia fiboja tai tuntenut rotan syövän miestä. Mikä parhainta sain pidettyä itseni kurissa. Yleensä lähden kikkailemaan jotain uutta puolessa välissä. Vaihdan väriteemaa tai rupean intoamaan yli ammuttuja muokkauksia itse figuihin. Nyt oli selvä sabluuna ja pakettiin. Mitenkähän saisi omiin nappeihin saman menttaliteetin?

Itse Space Hulkista pari sanaa. Paketin pahviosat ovat sopivan laadukkaita. Terminaattorit ovat aivan loistavia ja kivoja maalata. Yksityiskohtaa piisaa ja jokainen nappi on yksilö, mikä on valtava plussa. Tyrkkyjen kohdalla ei hypeen ole aihetta. Määrä korvaa laatua eli samoja asentoja on mukana vähän liikaa 2010-luvun paketiksi. Edellisissä viesteissä vinguin myös muottien tai tietokoneveistämisen tuomista ärsyttävistä, turhista tai vääristyneistä muodoista. Mustalla paikkaamista sai tehdä turhankin paljon mm. alustojen pääkallojen muotoja joutui itse maalaamaan sculptin muotojen myötäilyn sijaan.

Yhden skenaarion jälkeen itse peli tuntui ihan kivan suoraviivaiselta, mutta silti taktikoinnille tilaa antavalta. Tyrkkyjen piilossa liikuttelu lisää jännä elementtiä ja terminaattorit todella lahtaavat päälle liian kaukaa juoksevat pedot. Vastavuoroisesti geenivarkaat tekevät hakkelusta lähistelyyn housut kintuissa joutuneesta mariinista.Testipelissä ei vielä tullut kiirus mariineilla, joiden vuoron pituus on tiimalasilla rajattu. Ehkä myöhemmissä skenaarioissa rupeaa hiki virtaamaan ja jokunen Mauno Perusmarsu jää syötille ajan loputtua.

Overwatch on mariinin peruskäsky ja toimenpide. Toki jokainen joka on automaatti aseilla roiskunut tietää, että paikallaan kytäten saa hallituilla laakeilla parempaa tulosta kuin J. Rambona lonkalta laskiessa. Itseäasiassa taitaa Rambokin yleensä seistä ja antaa vihulaismassojen jylliä kuparivaippojen eteen?  Silti ihan massiivisen oloista menoa ja itselläni rupesi heti pyörimään päässä seuraava:



Aikanaan taisi saada peräti K18 lätkän itseensä. Alkudemon kessu antaa vinkin jota ei pidä ohittaa: Overwatch!


Edit: Hypeissäni huomasin vasta nyt, että tänne homeensekaan on tupasahtunut uutta väkeä eli tervetuloa  Nojis (bloginaan: Maalausta ja Muovailuvahaa) ja Vala (väripirteän Space Hulkin uusi omistaja).