Julkaistu alunperin sontagames.fi-sivustolla 24.4.2023.

"Tuhosin eräänä kauniina kevätpäivänä kirveenterän. Tuloksena jotain jota voi kutsua fantasiafiilistellyksi viikinkikirveeksi. Kaikki lähti metallijätteeseen heitetystä kirveenterästä. Jeps, tein myös laittomuuksia. Jätteestähän ei Suomessa saa mitään ottaa talteen. Älä kysy miksi. En nimittäin tiedä."

Pitäisi vissiin dokumentoida tekemisiään vähän paremmin. Mutta mun ikuinen ongelma on, että kaikenkarvainen kuvaaminen ja julkinen "postaaminen" on jotain, mikä vertautuu nokkosissa kierimiseen. Tajusin kuitenkin ottaa dyykatusta terästä kuvan ennen kuin altistin rälläkälle.

Terässä näkyy leima joka hionnan yhteydessä kirkastui numeroksi 86 tai 98. Miten päin sitten terää pitäisi katsoa? Ruoste oli pinnassa ja terä oli muutenkin ihan hyvä kuntoisen oloinen. Jos olisin ollut fiksu olisin vain putsannut ja laittanut myyntiin, mutta terän muoto sai mielikuvituksen laukkaamaan ja päätin pistää uusiokäyttöön.

Rälläkällä silpuksi ja koivun jämäpala varreksi. Tujaus veistelyä ja jyrsintää. Lopputulos on seuraavanlainen:

Kuvioksi valikoitui palmikot ja Suomessa yleinen käpälikkö jota kristillistettynä kutsuttaneen Hannunvaakunaksi. Fiilistelin ehkä Kemijärveltä löytynyttä suksea.

Kirveen kokonaispituus on n. 69 cm. Terän leväys 8 cm ja lavan pituus 14 cm.

Kirveen silmä on kaukana rautakautisesta. Kierrätyshenkinen varsikaan (jo alun perin liian pieni) ei ihan täytä aukkoa ja kierosilmä nappasi kiilankin vinoon. Toisaalta kyseessä on puhtaasti koriste. Terän muokkaaminen on mitä luultavammin tuhonnut leikkuupinnan karkaisun eli käyttöesineeksi tästä ei ole.

Mihinkään harjoitus käyttöön (HEMA) en todellakaan suosittele ottamaan. Tästä syystä huonosti istuva varsi ja huono kiila toiminee turvallisuus takeena. Lyömällä kirveen ihan mihin tahansa. Saat terän paikoiltaan, niin jää tihutyöt lyhyeksi. Koristeeksihan tämä on alun perin tarkoitettukin. 

Fiilistely kuvan haapapöllikin osoittautui kovaksi palaksi. Melkein jouduin lyömään käyttökirveellä alkureiän, että sain tämän kaverin kiinni haapaan.

Koivuisen jämäpalan käyttö ei myöskään ollut paras idea. Otti ja halkesi hieman ponnen puolelta, kun naputin terän paikoilleen.